lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 59)

Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus sijaitsee vieläkin samalla paikalla noin kilometrin päässä Rukkoilaan johtavalta paikallistieltä Luotiantien varrella. Talon lähes välittömässä läheisyydessä on Hauhon Ison-Roineen ranta-alue, joka aikaisemmin oli pääasiassa lastenkodin käytössä, mutta johon myöhemmin perustettiin yleinen virkistysalue. Hauhon lastenkodissa oli 14 hoitopaikkaa, mutta ajoittain hoidettavia lapsia oli enemmänkin, varsinkin siinä vaiheessa kun laitokseen 1948 yhdistettiin naapurikylässä 1943–1948 toiminut Hiitolan lastenkoti, luovutetulta alueelta Parkanon kunnan kautta Hauhon kunnan hoidettavaksi siirtynyt lastenkoti. Lastenkodin viimeisenä johtajattarena toimi Hilda Linkosuonio, joka oli toiminut 15.7.1943 alkaen Hiitolan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1933
Tekijä:
Lehtonen, Juho

Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912

Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa. Empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuspiirustuksen kaksikerroksinen tiilinen jugendrakennus (nykyinen Taidehovi) valmistui vuonna 1914 hopeahääpäivälahjaksi tuomari Janssonin vaimolle. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana.Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon ja Hovinkartanon taidekeskus avattiin 2006. Hauhon näyttämötaiteen harrastajat ry on esittänyt kartanon pihapiirissä kesäteatteria. Nykyään kartanoon järjestetään kesäisin ryhmävierailuja.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Udd, veljekset

Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä pylvästä. Perustuksessa ja kellarikerroksessa on käytetty Kalvolan graniittia. Rakennuksessa oli alun perin savitiilikatto. Nykyinen peltikatto on asennettu 2000-luvulla. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Maanviljelijä Eero Ihamäki oli mm. Kalvolan kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1952–1958.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.
Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat ovat siirtyivät pois rakennuksesta. Entinen kunnantalo on nykyään tyhjillään. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Sonck, Lars

Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa englantilaiseen, skotlantilaiseen, belgialaiseen, hollantilaiseen ja ranskalaiseen jugendiin. Kämärin talossa jugend oli nyt ensi kertaa Hämeenlinnassa muutakin kuin pintaornamentiikkaa.
Rakennuksen fasadi oli täysin uudenlainen: se koostui neljästä erikorkuisesta ja erityyppisestä jaksosta. Koristeina oli mm. vähemmän jugendtyyppisiä ikkunoiden tiilikehyksiä ja kolmen ikkunan ryhmiä. Selvää jugendia olivat kierteiset puolipylväät, koristeelliset rännit, kierukat ja hevosenkenkäikkunat. Pääoven kivipilareihin suunniteltuja vesilintuaiheita ei valmiissa talossa ollut. Uutta Helinillä olivat mm. toisen kerroksen uloke kivipäätyineen ja rautakalterit alakerrassa. Sisätilat olivat vielä melko tavanomaisia, paitsi että…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle asti, jolloin uudet omistajat ryhtyivät remontoimaan taloa. Vanhat rakennuspiirustukset löytyivät talon yläpohjasta korjaustöiden yhteydessä. Korjaus tehtiin talon ehdoilla, huonejakoa muuttamatta. Vanhat kaakeliuunit, ovet ja ikkunat säilytettiin. Nykyään rakennus toimii Irja ja Manu Rantalan taidekotina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Olander, Emil

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Kunnallisen kylpylaitoksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila (1882–1979) ja rakennutti vuonna 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Kylpylaitoksen aikaan jugend oli jäämässä syrjään ja klassistinen ornamentiikka palaamassa muotiin. Kylpylaitos on säterikattoinen, kaksikerroksinen tiilirakennus. Siinä on kaarevia muotoja räystäissä ja rakennuksen kulmassa, mutta yleisilmeeltään se on klassisen selkeä. Ikkunat ovat pieniruutuiset, mutta kehyksettömät. Rakennukseen liittyy Koulukadun puolella yksikerroksinen siipirakennus. Brunila oli suunnitellut ylä- ja kellarikerrosten tiilipinnat muuta osaa tummemmiksi. Näitä koristerappauksia ei rakennusvaiheessa eikä vielä vuoden 1970 peruskorjauksessakaan varojen puutteessa toteutettu, vaikka talo rapattiinkin. Myös ovien kehykset ja kulmaikkunoiden väli on piirroksessa koristeltu ornamenteilla. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa. Halvimmat, yleiset saunat olivat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Brunila, Birger
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2