lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 48)

Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen tukemisessa käytettiin myös mm. hirsiä ja risukimppuja. Kaivanto on molemmista päistään yhteydessä Vanajaveteen. Linnan vallihautoja on kunnostettu 2010-luvulla ja työt jatkuvat luultavasti vielä useamman vuoden.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900-1909

Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Nuoret hämeenlinnalainaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti, oikealla neiti Hilma Aakkula.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat päällysvaatteiden vartija Lyyti Nyqvist ja vahtimestari Oskari Toivonen, jota jo vuoden 1935 alusta seurasi Lauri Henriksson (myöh. Karo).
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän valitsi oman hoviarkkitehtinsa Jean Louis Desprez’n suunnittelemaan antiikin ihanteiden mukaisen kirkon. Hämeenlinnan kirkosta tulikin yksi maan tärkeimmistä kustavilaisen klassismin muistomerkeistä. Kirkko koostui runkohuoneesta, jonka yläpuolella kaartui kuparipäällysteinen kupolikatto. Sisäänkäyntiä kehystivät doorilaiset pylväät ja päätykolmio. Alttari sijaitsi kirkon keskellä ja penkit kaaririveissä sen ympärillä kahdeksassa lohkossa. Lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti amfiteatterimaiseen tapaan. Saarnatuoli oli seinustalla pääovea vastapäätä, sakaristoon johtavan oven ulkopuolella. Hämeenlinnan kirkon juhlallisen vihkimisen suoritti Hämeenlinnan seurakunnan kirkkoherra Zach. Cygnaeus…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen "lyceekartano" valmistui kesäkuussa 1888 Itäisen Linnankadun varrelle, Tähtipuiston kohdalle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Uuden rakennuksen juhlalliset vihkiäiset pidettiin syyskuun 17. päivänä 1888. Isoja ja korkeita oppisaleja eli luokkia oli alun perin kahdeksan, ja lyseorakennus ylittikin valmistuttuaan silloiset tilavaatimukset. Koulun juhlasalia kehuttiin yhdeksi maan kauneimmista koulutiloista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Venäläinen sotilaskirkko valmistui Pikkutorille Turuntien päähän vuonna 1900. Kirkko korkeine torneineen edusti ajan ortodoksiselle kirkkoarkkitehtuurille tyypillistä bysanttilaisvaikutteista rakennustapaa. Vaikka uusi kirkko oli kaunis ja arvokas, sen rakentaminen ajoittui aikaan, jolloin Suomen itsehallintoa oltiin kaventamassa. Niinpä kirkko nähtiin alusta asti kaupungissa vieraan sortovallan symbolina. Venäläiset sotilaat poistuivat Hämeenlinnasta vuoden 1918 alussa, ja sotilaskirkko jäi Suomen valtion omaisuudeksi. Se oli käyttämättömänä aina tammikuuhun 1923 asti, jolloin rakennus luovutettiin korvauksetta kaupungin haltuun. Tällöin todettiin, että rakennus oli tyhjä lukuun ottamatta ikonostaasia, marmorisia alttaripöytiä ja kahdeksaa kirkonkelloa. Ikonostaasi luovutettiin Hämeenlinnan ortodoksiselle seurakunnalle ja kirkonkellot otettiin alas. Kellot myytiin tai luovutettiin luterilaisille seurakunnille, mm. Vesilahdelle ja Tyrväälle. Kirkontornit ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1923

Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi sanomalehti Hämetär 16.11.1909 seuraavasti: "Eilen oli täällä Hämeenlinnassa pikku juhlapäivä; eilen tapahtui näet uuden "pitkän sillan" avaus liikenteelle. Klo 12:lta päivällä se tapahtui itse paikalla... Uudella sillalla oli mustanaan väkeä. Siltarakennuskomitea aloitti juhlatoimituksen. Sen puheenjohtaja ruununvouti Tötterman ilmoitti, että sillanrakennustyöt ovat nyt ennättäneet siksi pitkälle, että silta on ajokunnossa." Tämän jälkeen kuvernööri Gordie otti sillan vastaan, julisti sen avatuksi ja ajoi pika-ajuri Toivosen kyydissä seurueineen edestakaisin sillan yli yleisön eläköön-huutojen saattelemana. Illalla järjestettiin vielä Teatteritalolla illalliset juhlan kunniaksi.

Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2