lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 8)

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet kaupunginosat. Kaurialan kaupunginosan kaava oli vahvistettu vuonna 1925, mutta se ei koskaan toteutunut tässä kartassa esitetyllä tavalla. Karttaan on merkitty tonttien numerot ja kadunnimet suomen kielellä. Moni keskustan kaduista oli pari vuotta aikaisemmin saanut uuden nimen. Alkuperäisen kartan mittakaava on 1:6000 ja koko 74 x 69 cm. Karttaa säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja ruotsinkieliset nimet. Keskustan uusia kadunnimiä ovat mm. Raastuvankatu (Rådstugugatan), nykyiseltä nimeltään Raatihuoneenkatu sekä Residenssikatu (Residencegatan), nykyiseltä nimeltään Hallituskatu. Kartta on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa, liite 2.
Avainsanat:
,

Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja Kunnallissaunalla sekä Toripuistolla ja sen paviljongeilla. Sevónin kartta sisältää lisäksi Myllymäen kaupunginosan epävirallisen tonttijakokaavan. Toinen Sevónin piirtämä kartta kuvaa Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjä sisältäen mm. Hämeenlinnan maaseurakunnan ja Vanajan pitäjän sekä myös osan Hattulan ja Janakkalan pitäjistä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Sevón, J. F

Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim. turvekatot on merkitty omalla värillään. Kadunnimet on kirjoitettu karttaan suomen kielellä. Kartan tekijästä ei ole tietoa. Alkuperäinen kartta on Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892

Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission maanmittariksi eli isojakoa toimittamaan. Hän teki myös Hämeenlinnan uuteen kaupunkiin tonttijaon. Vuonna 1775 kaupungin uudeksi sijoituspaikaksi päätettiin Saaristen kruununtilan maat. Kustaa III vahvisti sijoituksen vuonna 1776. Linnoitustoimen päällikön Axel von Arbin sai tehtäväksi laatia kaupungin asemakaavan. Vuonna 1777 valmistui ensimmäinen Arbinin yksityiskohtainen suunnitelma Hämeenlinnan asemakaavaa varten ja v. 1778 "parannettu" suunnitelma. Pehr Kiellmanin karttaote Ojoisten ja Saaristen virkatalojen maista on samalta vuodelta kuin Arbinin korjattu suunnitelma. Lopullisen kaavan kuningas hyväksyi 1778. Kaupungin siirto suoritettiin nopeasti. Uusi asemakaava oli paalutettu maastoon jo ilmeisesti vuoden 1778…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Kiellman, Pehr

Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta on vuodelta 1841, ja siihen on piirretty lisäksi kaupungin sijainti yleiskartassa. Myös korttelien numerot ja ruotsinkieliset nimet, tonttien numerot sekä tärkeimmät rakennukset on merkitty karttaan.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1841
Tekijä:
Gyldén, Claes Wilhelm

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.
Avainsanat:
, ,

Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja sekin muistutti enemmän kylänraittia kuin katua. Kadun linnanpuoleisessa päässä oli tori ja sen varrella raatihuone. Kirkko rakennettiin 1660-luvulla, ja se sijaitsi kaupungin pohjoispäässä, Pyövelinmäen puolella. Niinpä kirkkoa ei vielä näy 1600-luvun puolivälissä piirretyssä kartassa. Hämeenlinnan kaupunki muutettiin 1770-luvulla kuningas Kustaa III:n määräyksestä linnan kupeesta Niementaustan mäelle, Saaristen virkatalon maalle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1600-luku
Tekijä:
Schroderus, Laurentius L.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2