lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 23)

Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909 rakennettu kaarisilta, ja toisella rannalla näkyvät Hämeenlinnan lääninsairaalan 1840-luvulla valmistuneet rakennukset, kruununjyvästö vuodelta 1938 sekä ns. Pinellan huvilat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneneltä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli vuonna 1880 muuttanut torin kulmalle. Apteekkari Alfr. Ölander piti apteekkia 1900-luvun alussa matalassa puutalossa Läntisen Linnankadun ja Residenssikadun kulmassa. Torin länsilaidalla oli vuosisadan alussa toinenkin apteekki, jonka omisti V. A. Haglund (vuodesta 1911 Gösta Sewón).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä vilkkaan liikenteen tai raskaiden kuormien takia. Vuoteen 1908 asti viertoteiden hoito oli Hämeenlinnassa pääosin valtion vastuulla, vaikka kaupunki osallistuikin kustannuksiin. Talvisessa postikortissa Läntisen Viertotien kaupungin puoleisessa päässä häämöttää vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko. Tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella näkyy vanhan hautausmaan kiviaitaa. Kiviaidan rakensi tykistösotamies Eerik Rask Suomen sodan jälkeen vuonna 1809, ja se purettiin Turuntien leventämisen yhteydessä 1900-luvun puolimaissa. Hautausmaan laidassa puiden takana on Nordenswan-suvun empiretyylinen hautakappeli. Turuntie tuli nimeksi tälle Hämeenlinnasta länteen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Böök, A. Th.

Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen valmistui marraskuussa 1909. Vanha puinen Pitkäsilta ei enää kestänyt lisääntynyttä liikennettä, joten tilalle rakennettiin uusi rautainen kaarisilta, jonka osat tilattiin Saksasta. Silta oli ainoa yhteys kaupungin itäosiin ja mm. Tuulokseen ja Lammille, joten liikennemäärät olivat suuria jo 1900-luvun alkupuolella. Uuttakin siltaa moitittiin heti uutuuttaan liian kapeaksi ja joitakin korjauksia siihen tehtiin jo vuonna 1922. Pysyvämpi apu ruuhkiin saatiin vasta vuonna 1963, jolloin nykyinen silta valmistui. Nimitys Pitkäsilta on jäänyt jo aikaa sitten pois käytöstä. Nykyisin silta tunnetaan Vanajaveden siltana tai Viipurintien siltana.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1929

Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui kaupunkilaisista liian kapealta jo pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1909. Sillan takana Keinusaaressa ovat meneillään Hämeenlinnan lääninsairaalan korjaus- ja laajennustyöt. Sairaalan päärakennusta mm. korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1929. Valkoinen talo vasemmalla on asunto-osakeyhtiö Possen rakennuttama asuin- ja liikerakennus, jonka ensimmäisessä kerroksessa toimi Hämeenlinnan rautatiehotelli. Arkkitehti Arvo Hännisen suunnittelema talo valmistui vuonna 1929. Rautatiehotellin toimintaa jatkoi 1950-luvulta lähtien Martkustajakoti Vanaja,
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1929

Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä kaunis rakennus nousi Hämeenlinnan laivarantaan vuonna 1911 A. Rankan piirustusten mukaan. Rautainen kaarisilta valmistui vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1936
Tekijä:
Laurila, Usko

Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A. Wetterhoff. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen Wetterhoffin perillisiltä, ja vuonna 1888 taloon siirtyi kymmenen vuotta aiemmin perustettu tyttökoulu. Vuonna 1897 rakennettiin Hallituskadun puolelle puinen lisärakennus, johon mahtui kaksi luokkahuonetta. Tyttökoulu siirtyi vuonna 1904 suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle, ja pian tarvittiin taas lisätilaa. Yhteiskoulun tontille mahtui vielä jugendtyylinen kivirakennus, jossa koulutyö alkoi syksyllä 1907.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Nuoret hämeenlinnalainaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti, oikealla neiti Hilma Aakkula.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Vanajaveden jäältä otetussa postikorttikuvassa näkyy Hämeenlinnan keskustan etelärannan rakennuksia 1920-luvun loppupuolelta. Vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun itäpääty, joka oli vuosikymmenen alkupuolella korotettu kolmikerroksiseksi. Koulun sisäpihalle rakennettiin vuonna 1927 värjäämö, jonka nurkka on kuvassa aivan lähellä silloista rantaviivaa. Palokunnankadun pohjoispuolella on räätäli Ståhlbergin talo, jonka erikoisuus oli keskellä rakennusta oleva kulkuaukko sisäpihan puolella . Ståhlbegin talon yläpuolella mäenrinteessä on Raatihuoneenkadun taloja niiden takana kohoaa kirkon torni. Vuonna 1930 valmistunut suojeluskuntatalo Hämeen Suoja ei vielä ole rakenteilla tässä kuvassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1928–1929

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin päivittäin auki vain kolme tuntia iltaisin klo 17–20. Lasten tilanne oli vielä huonompi, he pääsivät lainaamaan vain kolmena päivänä viikossa klo 16–17. Lehtienlukusali sen sijaan oli avoinna joka päivä klo 13–19.30. Kesäisin aukioloaikoja vielä supistettiin tästäkin. Kaupunginkirjaston aukioloajat pysyivät suurin piirtein samanlaisina aina 1940-luvun puoliväliin asti, vain lastenosaston aukioloaikaan tuli pientä lisäystä 1930-luvun lopulta lähtien. Kirjaston takana näkyy osa puista empirerakennusta, ns. Puntilan taloa, jonka rakennutti lääninmaanmittari, kapteeni Herman Otto Gylling Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924
Tekijä:
Rytkönen, Enok
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2