lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 240)

Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik Svante Degenaer piirsi tuomarille komean kolmikerroksisen kivitalon vuonna 1860. Piirustuksessa on myös Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1855–1865 toimineen Carl Albert Edelfeltin nimi. Arkkitehti Degenaer oli muttanut Ruotsista Helsinkiin v. 1857. Hän asui perheineen Hämeenlinnassa vuosina 1882-1887 ja teki tuona aikana mm. kaupungin kuumelasaretin piirustukset. Tuomari Åhlbergin talo jäi kuitenkin tuntemattomasta syystä rakentamatta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on toiminut päiväkoti. Etelä-Hämeen kuntien yhdessä ylläpitämä Ahveniston parantola eli Etelä-Hämeen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahveniston harjulle 1930-luvun alussa. Rakennus edustaa funktionalistista tyyliä, ja sen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela. Rakennuksen kulmassa on kahdeksankerroksinen torniosa parvekkeineen. Uuteen parantolaan saatiin tilat peräti 250 potilaalle. Lisäsiipeen rakennettiin kylpy- ja valohoitotilat ja yläkerrokseen lastenosasto leikki- ja koulutussaleineen. Pääsisäänkäynnin edustaa koristi suihkulähde. Sodan aikana parantolaa käytettiin sotasairaalana, minkä jälkeen tuberkuloosin hoito jatkui Ahvenistonharjulla aina 1960-luvun lopulle asti. Nykyään Ahveniston parantolarakennukset…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti 250. Rakennuksen torniosa parvekkeineen on kahdeksankerroksinen, siipiosat ovat kuusi- ja neljäkerroksiset. Hoitomuotoina tuohon aikaan oli lepo, ravitseva ruoka ja männyntuoksuisen ilman hengittäminen sairaalan isoilla parvekkeilla. Ahveniston parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita vielä 1960-luvun lopulla. Nykyään parantolarakennukset ovat osa Kanta-Hämeen keskussairaalaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin Hämeenlinnan valtuusto päätti monopolisoida myynnin. Monopoli oli Suomen oloissa harvinaisen aukoton. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Anniskeluyhtiö rakennutti vuonna 1889 oman talon, jonka jugendtyyli näkyy lähinnä rikkaassa koristelussa. Pyöristettyä kulmaa koristaa torniaihe ja kaksi parveketta. Viininlehväkoristeet viittaavat talon käyttöön. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä rakennusmestari V. Fr. Alasen mukaan.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1919
Tekijä:
Kontio, Kalle

Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns. nelihuoneplaani, joka oli hyvin tavallinen varattoman väestön asunnoissa. Sairion talossa neliön muotoinen rakennus on jaettu neljään osaan siten, että rakennus koostuu kahdesta huoneen ja keittiön käsittävästä huoneistosta kuisteineen. Ajan puutaloarkkitehtuurille on tyypillistä kolme laudoitusvyöhykettä julkisivussa ja räystäästä ulkoneva frontoni ikkunoineen. Tampereen teknillisessä koulussa opiskellut Kaarlo Botvid Koskinen tuli Hämeenlinnaan vuonna 1911 ja toimi Hämeenlinnan kaupungin rakennusmestarina vuoteen 1925. Koskinen suunnitteli Hämeenlinnan aikanaan erityisesti puisia asuinrakennuksia ja teki muutospiirustuksia vanhoihin rakennuksiin. Persoonallisessa suunnittelutyössään hän yhdisteli usein vapaasti piirteitä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Koskinen, K. B.

Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta rakennettu paviljonki. Terassin alatasanteella on taiteilija Lennart Segerstrålen maalama metsästysaiheinen seinämaalaus. Segerstråle suunnitteli myös Aulangon opastekylttejä 1930-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1934

Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2