lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 17)

Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa 1900-luvun alkuvuosiin asti. Söderlundilla oli tarjolla mm. "jaquettia, capesia, gummi-sadekappoja, trikoita ja doffeleita" eli kaikenlaisia kankaita ja vaatteita sekä miehille että naisille. Söderlundilla myytiin myös mm. lastenvaunuja sekä katto-, seinä- ja jalkalamppuja. Vuodesta 1906 lähtien samalla paikalla toimi Aukusti Laurilan sekatavarakauppa. Söderlundia vastapäätä, Kasarmikadun toisella puolella tarjosi Maija Nyberg ravintola Wäinölässä "huoneita, ruokaa ja virvoitusjuomia matkustavaisille". Ilmeisesti tämä yritys ei ollut pitkäikäinen, mutta se oli toiminnassa ainakin vuonna 1904.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar Isakssonin kangaskauppa ja sen takana vuonna 1891 perustettu J. G. Grönin sekatavara-, nahka-, kalastus- ja matkatavarain kauppa. Kadun vasemmalla puolella sijaitsi Carl Lindevallin vuonna 1883 perustama sekatavarakauppa, jossa myytiin vuosisadan alussa myös hedelmiä ja herkkutavaroita. Vuodesta 1905 lähtien Lindevall piti rakennuksessa myös leipomo-, konditoria- ja kahvilaliikettä.
Julkaisuaika:
n. 1900

Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta 1918 aina vuoteen 2010 asti. Anniskeluyhtiön talon takana näkyy vuonna 1912 rakennettu Rakennusyhtiö Pohjan talo, jonka arkkitehtina oli Armas Lindgren. Tämän talon rakennutti tavaratalonsa jatkoksi kauppaneuvos A. G. Skogster. Kadun vasemmalla puolella on vuonna 1883 perustetun T. Heleniuksen satulasepänliikkeen talo. Satulamaakarimestari Timo Heleniuksen lapset vaihtoivat vuonna 1906 sukunimensä Korpimaaksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix Skogsterilta alkujaan J. J. Jägerroosin jo vuonna 1865 perustaman kauppaliikkeen. Skogsterin liiketoimet menestyivät niin hyvin, että hän rakennutti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä modernin tavaratalon Hämeenlinnaan. Skogsterin koko liiketoiminta saatiin siirretyksi uuteen rakennukseen vuoden 1907 marraskuuhun mennessä. Silloin tavaratalossa toimivat rautakauppa, siirtomaatavarakauppa, kangaskauppa, lasi- ja posliinikauppa sekä pukutehdas.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906–1907

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo sisältää myös katuosoitteet. Myös maaseutukeskusasemiin liitetyt numerot ovat mukana luettelossa ja ilmoitussivujen määrä on entisestään lisääntynyt.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1936
Tekijä:
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö

Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon ilmestyessä. Yhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Aakkoselliseen luetteloon on nyt lisätty myös tilaajien katuosoitteet, joita vuoden 1916 puhelinluettelossa ei vielä ollut. Hämeenlinnan keskusasemaan liittyviä maaseutukeskusasemia on yli neljäkymmentä, ja puhelimien määrä maaseudulla on lisääntynyt merkittävästi. Puhelimen käyttöön annetaan luettelossa varsin perusteellinen opastus, ja myös puhelutaksat ovat selkeästi esillä. Syyne Kiviluodon kangaskauppa, I. Serginin parturiliike ja monet muut paikalliset liikkeet ja yritykset ovat lisäksi saaneet ilmoitustilaa puhelinluettelon sivuilta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö

Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla. 1930-luvun lopulla Lönnrot luovutti liikkeen pojilleen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskauppa

Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle asti, jolloin uudet omistajat ryhtyivät remontoimaan taloa. Vanhat rakennuspiirustukset löytyivät talon yläpohjasta korjaustöiden yhteydessä. Korjaus tehtiin talon ehdoilla, huonejakoa muuttamatta. Vanhat kaakeliuunit, ovet ja ikkunat säilytettiin. Nykyään rakennus toimii Irja ja Manu Rantalan taidekotina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Olander, Emil

Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka toisessa päädyssä ja yläkerrassa oli asuntoja. Osuuskaupan vieressä on keskeneräinen rakennus, jossa toimi myöhemmin mm. Käpin kauppa. Samalla paikalla sijainneessa Kirin talossa avattiin 1800-luvun loppuvuosina Lammin ensimmäinen apteekki. Kuvan oikeassa reunassa, tien toisella puolella on Taivalsaaren kauppa ja sen vieressä rakennus, joka tunnettiin 1930-luvun alusta lähtien Mannerin talona. Talossa toimi tuolloin Mannerin leipomo ja leipomon myymälä. Seuraava talo samalla puolella tietä on Mikkolan tilan päärakennus. Kirkonkylässä oli vuosisadan alussa kolme suurta maatilaa, Huovila, Mikkola ja Iso-Lukkari, joiden pellot ulottuivat kirkonkylän keskustan tuntumaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1925
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2