lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 13)

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Lammin kirkonkylän raitilla Hämeenlinnasta päin tulijoita kohtasi 1930-luvulla tällainen näkymä. Kuvan oikeassa reunassa olevassa Soimanpohjan talossa toimi Lammin posti 1940-luvun loppupuolelle asti. Sen vieressä näkyvän tornillisen talon rakennutti kauppias Peltolehto 1800-luvun lopulla. Lammin osuuskauppa vuokrasi Hilda Peltolehdolta huoneiston tästä talosta. Tilat kunnostettiin kahvilaa varten, ja kahvila avattiin keväällä 1934. Vielä samana syksynä kahvilan yhteyteen avattiin myös ruokala. Osuuskaupan kahvila-ruokala toimi Peltolehdon talossa kuusitoista vuotta aina vuoden 1950 loppuun asti. Samassa talossa oli 1940-luvulla myös matkahuolto, jonka tehtävät osuuskauppa otti hoitaakseen todennäköisesti jatkosodan aikana. Vuosina 1934–1948 osuuskaupalla oli talossa myös parturiliike. Peltolehdon talon takana pääty tielle päin on yksi kelloseppä Ruoppilan rakennuksista. Sekä Ruoppilan että Peltolehdon talot ovat edelleen olemassa Lamminraitin varrella.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1934

Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka toisessa päädyssä ja yläkerrassa oli asuntoja. Osuuskaupan vieressä on keskeneräinen rakennus, jossa toimi myöhemmin mm. Käpin kauppa. Samalla paikalla sijainneessa Kirin talossa avattiin 1800-luvun loppuvuosina Lammin ensimmäinen apteekki. Kuvan oikeassa reunassa, tien toisella puolella on Taivalsaaren kauppa ja sen vieressä rakennus, joka tunnettiin 1930-luvun alusta lähtien Mannerin talona. Talossa toimi tuolloin Mannerin leipomo ja leipomon myymälä. Seuraava talo samalla puolella tietä on Mikkolan tilan päärakennus. Kirkonkylässä oli vuosisadan alussa kolme suurta maatilaa, Huovila, Mikkola ja Iso-Lukkari, joiden pellot ulottuivat kirkonkylän keskustan tuntumaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1925

Tässä 1920-luvun kuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä sai vuonna 1907 luvan harjoittaa myös kirjakauppaliikettä. Nestor Ruoppilan poika Veikko Ruoppila (1907–1993) oli tunnettu professori ja suomen murteiden tutkija. Ruoppilan talossa toimi kansalaissodan jälkeen vuoden verran myös Lammin säästöpankki ja 1920-luvulla edelleen kirja- ja paperikauppa. Vuosiksi 1937–1950 taloon asettui Lammin kunnankirjasto. Suojellussa rakennuksessa on nykyäänkin liiketiloja. Kuvan tornillisen talon rakennutti 1800-luvun lopulla kauppias Johan Alfred Peltolehto (Åkerlund). Vuodesta 1934 rakennuksessa toimi kauppiaan lesken vuokralaisena Lammin osuuskaupan kahvila-ravintola. Peltolehdon talon torni purettiin 1950-luvulla, sen jälkeen kun rakennus oli tullut kunnan omaisuudeksi. Lammin…
Julkaisuaika:
1920-luku

Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon rakennutti vuonna 1905 kätilö Hilda Brandt. Näiden takana näkyy mm. Huovilan ja Mikkolan tilojen rakennuksia. Taustan pitkänomainen talo kirkontornista oikealle on Lammin seurahuone. Kansalaissodan loppuvaiheessa kirkonkylän asukkaat pakenivat kylästä taistelujen pelossa ja saksalaiset sotilaat sytyttivät poistuessaan kirkon kellotapulin tuleen. Tapulista tulipalo levisi nopeasti kirkkoon, josta jäivät pystyyn vain harmaakiviseinät. Tuli levisi edelleen kirkon ympäristöön ja hävitti mm. kansakoulun, säästöpankin ja vanhan seurahuoneen rakennukset. Myös Iso-Lukkarin ja Rautavirran talot ja Huovilan ulkorakennukset tuhoutuivat palossa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Lammin kirkonkylän tiheimmin rakennettu alue oli 1910-luvun alussa kirkolta Hämeenlinnaan johtavan tien varrella. Myös kylän liike-elämä keskittyi tälle alueelle. Hämeenlinnan suunnasta kirkolle päin kuvatussa näkymässä on äärimmäisenä oikealla Vilho Hurmeen kauppa, joka paloi 1910-luvulla. Kaupan vieressä on vuosina 1890–1930 Lammin postinhoitajana toimineen Eugen Soimanpohjan (Slasnikoff) talo. Kauppias J. A. Peltolehto oli aloittanut kaupan pidon Lammin kirkonkylällä jo vuonna 1886. Vuosisadan lopulla hän rakennutti kuvan tornillisen talon. Myöhemmin Peltolehdon talossa toimi vuokralaisena mm. osuuskaupan kahvila-ravintola vuosina 1934–1950. Peltolehdon perikunta myi talon 1950-luvun alussa Lammin kunnalle, minkä jälkeen torniosa purettiin. Tämän jälkeen talossa on ollut mm. kirjaston ja kansalaisopiston tiloja. Kuvan vasemmassa reunassa on nahkuri Malmbergin talo, jossa oli 1800-luvun loppupuolella Juho Nurmisen kauppa. Nurminen luovutti kaupan vuonna…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910

Lammin kirkonkylän raitin uudistunutta rakennuskantaa edustaa tien päässä näkyvä Lammin säästöpankin toimitalo "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Kuvassa Hämeentien vasemmalla puolella on apteekkari F. E. Bergrothin vuosisadan vaihteessa rakennuttama talo, josta apteekki muutti pois vasta 1950-luvulla. Apteekin takana näkyy Mikkolan talon pääty. Peltolehdon talo apteekkia vastapäätä siirtyi kunnan omistukseen 1950-luvulla ja menetti torninsa. Ennen tätä talossa toimivat mm. osuuskaupan kahvila-ruokala ja matkahuolto. Peltolehdon talon vieressä lähimpänä katsojaa on Soimanpohjan talo, jossa sijaitsi kirkonkylän postikonttori 1940-luvun loppupuolelle asti. Kuvan rakennuksista ovat nykyään olemassa vain Säästöpankin ja Peltolehdon talot. Vanha apteekkitalo paloi vuonna 1978.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1957

Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän reunamuodostuma, harjut ja laaksoalue vesistöineen risteävät. Lammin kirkon ympäristö koki suuren muutoksen vuonna 1918, kun kirkko ja sen läheisyydessä sijainneet rakennukset paloivat kansalaissodan loppuvaiheissa. Tässä kuvassa näkyy kuitenkin vielä paloa edeltänyt kirkon seudun rakennuskanta. Vasemmassa reunassa on Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko kellotapuleineen. Kirkon vasemmalla puolella näkyy Iso-Lukkarin tilan rakennuksia, jotka myös tuhoutuivat vuonna 1918. Etualan hautausmaan vieressä oleva vaaleakattoinen rakennus on maalari Kyllösen talo, ja sen takana näkyy Taivalsaaren kauppa. Kaupan ja kellotapulin välissä on Huovilan tilan päärakennus ja sen takana palolta säästynyt rakennus, josta tuli Huovilan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Salo, Kyösti

Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2