lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 62)

Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö Hannan rakkausasiat järjestyvät lopulta parhain päin. Ainoa hetki sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1873
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä olevia aiheita olivat mm. suomen kielen asema (Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen Oppineille) ja eläinten suojelu (Kuoharista elli Salwajasta). Suurin osa kokoelman runoista noudattaa kalevalaista runomittaa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua lainakirjaimista suomen kielessä). Juteinin tuotantoa tutkineen Kuuno Talviojan mukaan hän halusi näillä kirjoituksillaan herättää sivistyneistössä suomen kielen harrastusta. Anmärkningar uti finska skaldekonsten on Juteinin yritys omaksi runousopiksi. Talvioja pitää teosta kuitenkin Juteinin tuotannossa vähäarvoisena, eikä se hänen mielestään ansaitse runousopin nimeä. Talviojan mukaan Juteini ei ollut tarpeeksi perehtynyt runousoppiin, minkä vuoksi teos sisältää suoranaisia virheitä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1816
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin kumosi Juteinin tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi laulun laitosta, Hengen herätyksiä, Pieniä piirroksia, Wakaisia wärsyn päitä, Leikillisiä wärsyn päitä, Hupauksia, Oma-tekoisia Sanan-Laskuja, Pieniä Runoja, Huwitus-lauluja, Rakkauden lauluja, Juoma-Lauluja, Muutama Ajatus Tutkinnon Aineista, Seka-Sanomia, Sydämen Sulatuksia Ihmiselle (Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja, Ihmisen arwo, Luotujen arwo, Linnun pesä, Kissan Poika, Markkinat), Mainioita Suomessa (Suomen suku, Wiipurin pamaus 1495, Nuija-sota Suomessa 1597). Jaakko Juteinin arkkikirjallisuutta vuodelta 1844 on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on uupunut äitinä tuskaisessa tilassansa". Murhe, kipu ja "houraus" saavat kertomuksen tytön tukehduttamaan lapsensa heti synnytyksen jälkeen, ja hän kuolee itsekin muutaman päivän kuluttua surkeassa tilassa, sillä hän pitää syntiänsä suurempana kuin Jumalan armoa. Kertomus päättyy Juteinin runoon Oma tundo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteinin kirjoittama Försök till utredande af finska språkets grammatik (Suomen kieliopin selittämisen koe) ilmestyi Viipurissa vuonna 1818. Kielioppinsa esipuheessa Juteini korostaa sitä, että suomen kielen murteiden pohjalta on muodostettava yhteinen kirjakieli, jota on puheessakin noudatettava. Julius Krohnin mukaan Juteinin kielioppi oli vähäarvoinen, mutta se oli kuitenkin aikanaan arvokas lisä siihen asti vähän tutkitun suomen kielen rakenteen selvitystyössä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1818
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio ilmestyi ensimmäisen kerran Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana vuonna 1869. Se sisältyy myös Hahnssonin kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1869
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun huminassa Juteini kuitenkin pyörsi päätöksensä ja palasi Väinämöisensä luokse. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut enää pilkkarunoja, vaan omistautui entistäkin enemmän suomen kielen asialle: "Waikuttamaan walistusta, oma kieli ombi kallis – armas paiste auringosta, wieras kieli walo kuusta." Huilun humina sisältää myös erillisen 16-säkeistöisen runon Elämän muoto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1820
Tekijä:
Juteini, Jaakko

1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin laajin romaani Huutolaiset kertoo kolmesta orpolapsesta, Helystä, Iiristä ja Martista, jotka joutuvat huutolaisiksi K:n pitäjässä, Hämeenlinnan lähellä. Nämä lapset ovat 1880-luvun orpolapsiksi melko onnekkaita, koska kaikki pääsevät lopulta hyviin koteihin. Kertomuksen päähenkilöksi nousee Iiri, joka koettuaan ensin kovia Renkalan talossa, pääsee pitäjän lukkarin ja tämän matamin kasvatiksi. Iiri toimitetaan Hämeenlinnaan tyttökouluun ja hänestä tulee opettaja. Lopulta hän päätyy kartanonrouvaksi ja saa järjestettyä lastenkodin kotipitäjäänsä: "Se on pää-asiallisesti hänen ansionsa, että saatamme sanoa: Meidän pitäjässä ei myydä ihmisiä, meillä ei ole huutolaisia enään!" Huutolaiset…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2