lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 24)

Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa, esim. hopeapoppelia ja cypressiä, paitsi tammia ja lehmuksia y.m. ... Itse kartanon edessä kasvaa monta lajia kukkia monenmuotoisissa rabateissa. Täällä on myöskin suurista kallion lohkareista muodostettu luola, jossa on kalvetta suven helteellä ja jossa suihkulähde vielä ilmaa virkistää. ... Monta muutakin veistokuvaa on puutarhassa sekä kauniita vaaseja. Reflexionipalloja on useita sekä suuria erivärisiä vedellä täytettyjä lasipalloja, jotka auringon paisteessa näyttävät mahdottomilta kastehelmiltä."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912

Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Lapset ovat soutelemassa lähellä Vanajaveden rantaa Hämeenlinnan keskustan kohdalla tässä 1920-luvun puolivälin paikkeilla kuvatussa postikortissa. Taustalla näkyy Rantatorin takana Palokunnankadun varren rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin kotiteollisuusopiston rakennus ennen vuonna 1929 tehtyä korotusta kolmikerroksiseksi. Palokunnantalon takana on Raatihuone ja sen vieressä Kämärin talo. Vasemmassa yläkulmassa näkyy vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin talo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1925, viimeistään 1927

Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä rakennuksessa vuonna 1890 aluksi vuokralaisena. Fredrika Wetterhoff osti talon vuonna 1893 ja kunnosti sen koulukäyttöön sopivaksi. Vuonna 1885 perustetussa työkoulussa opetettiin
aluksi liinavaatteiden ompelua, neulomista, virkkaustöitä,
olkitöitä, puunveistoa ja geometrista piirustusta. 
Kankaankudonnan opetus tuli mukaan ohjelmaan jo 1886. Opettajankoulutuskin alkoi Wetterhoffilla jo varhain. Kudonnanopettajia alettiin kouluttaa vuonna 1890, ja vuonna 1911 alkoi kotiteollisuusopettajien pedagoginen koulutus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta asti koristepensaita ja -kasveja. Koululaisia varten lehtori Böök varusti puiston kasvit nimilapuilla, mutta ilkivallan vuoksi nimilapuista oli pian pakko luopua. Sisävesiliikenne Hämeenlinnan laivasatamasta koki uuden nousukauden 1900-luvun alussa. Matkustajalaivat pysähtyivät Rantapuiston laituriin, tavaraa lastattiin myös Sairion puoleisella rannalla. Hämeenlinnan satamassa ei juuri palveluja ollut, ennen kuin vuonna 1911 Rantapuiston laivarantaan rakennettiin satamakonttori, tavarasuoja ja vesimyymälä. Kuvassa näkyy myös kaupungin yleinen kaivo nykyisen Hallituskadun kohdalla ja yleinen pyykkihuone Birger Jaarlin kadun alkupäässä.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen kauppias Kiutulta vuonna 1893, jolloin työkoulu oli jo toiminut talossa vuokralla muutaman vuoden. Fredrika Wetterhoff korjautti talon oppilaitokselleen sopivaksi, ja kuvassa näkyvä alun perin kaksikerroksinen rakennus korotettiin 1920-luvulla kolmikerroksiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Väritetyssä 1910-luvun kortissa Vanajaveden ylittävä puinen Pitkäsilta on jo korvattu teräsrakenteisella uudella sillalla. Uusi silta avattiin käyttöön 15.11.1909. Vanhaa puusiltaa kehuttiin yleisesti kauniiksi, mutta rautasiltaa monet kaupunkilaiset pitivät sekä rumana että epäkäytännöllisenä. Tohtori Manner kirjoitti: "Vanhan sirorakenteisen ja kauniin sillan asemesta saatiin ruma kaarisilta, jota on etenkin siinä suhteessa moitittu, ettei sitä rakennettaessa ole ensinkään otettu huomioon karttuvan liikenteen tarpeita, vaan tehty tavallaan kapeammaksi kuin vanha silta.”
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1910

Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2