lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 16)

Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti 1870-luvulta ja Hongisto 1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans A. Hanson)

Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja Kunnallissaunalla sekä Toripuistolla ja sen paviljongeilla. Sevónin kartta sisältää lisäksi Myllymäen kaupunginosan epävirallisen tonttijakokaavan. Toinen Sevónin piirtämä kartta kuvaa Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjä sisältäen mm. Hämeenlinnan maaseurakunnan ja Vanajan pitäjän sekä myös osan Hattulan ja Janakkalan pitäjistä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Sevón, J. F

Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Tyrvännön ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878

Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli Valborg von Fieandtin lempinimi. Hänen isänsä kaupunginlääkäri Karl von Fieandt rakennutti Onnela-nimisen huvilan Katumajärven rantaan Paavolankulmalle vuonna 1899.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Valborg von

Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907. Vuonna 1933 tontin osti lehtori Sigrid Dahlström ja hän rakennutti sille Niemelän kesähuvilan. Kuvan taustalla oikeassa reunassa näkyvät Tuomarinsaari ja Mantereenlinna.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Fieandt, Nanna von

Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. Hauhon pitäjän lisäksi kihlakuntaan kuuluivat tuolloin Tuulos, Tyrväntö, Hattula, Hämeenlinnan maaseurakunta, Vanaja, Renko, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. Heikel kirjasi tarkasti tunnetut muinaisjäännökset näiden pitäjien alueelta, sekä esinelöydöt että kiinteät muinaisjäännökset. Muinaislinnoja eli linnavuoria Heikel löysi Hauhon kihlakunnan alueelta kuusi: Tuuloksen Laurinkallion, Hauhon Hyypiönvuoren, Tenholan Linnavuoren Hattulasta, Aulangonlinnan ja Linnanpään Hämeenlinnan ja Vanajan alueelta sekä Janakkalan Unikkolinnan. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin lukeutuvat Heikelin esityksessä myös alueen keskiaikaiset kirkot.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Heikel, Axel O.

Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnittelija oli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja siirsivät perustamansa "tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen" Perttulaan. Hedmanien laitos oli maan ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Kasvatuslaitos toimi aluksi Perttulan huvilassa, myöhemmin lähistölle rakennettiin myös muita rakennuksia. Perttulan tila ja oppilaitos siirtyivät valtion omistukseen vuonna 1909. Laitoksen nimi ja organisaatio vaihtuivat monta kertaa, kunnes vuonna 2009 silloinen Perttulan erityisammattikoulu liitettiin Kiipula-säätiöön. Oppilaitos muutti kokonaan Kiipulaan vuonna 2013. Nykyään Perttulan rakennukset ovat yksityisomistuksessa asuin- ja liiketiloina.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2