lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 3)

Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909

Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on Tuuloksen Ruuttahuone eli palokalustovarasto, joka siirrettiin myöhemmin Oksalan kankaalle. Tien toisella puolella on Fihlmanin talo ja sen vieressä Järvinen (nykyinen Olenius). Seuraavana on 1880-luvulla rakennettu Mannerin talo, myöhemmin Ojalana tunnettu. Omistajien joukossa ovat olleet mm. K. J. Tuominen, ja Konsta Laurila, jonka suvun omistuksessa nykyään Sannala-niminen talo edelleen on. Äärimmäisenä oikealla on Lempilän talo, joka on rakennettu vuonna 1905. Seppä Aaro Hymaderin jälkeen talon omistivat Lyyli ja Eeva Ranta, joiden sukulainen on myös nykyinen omistaja Heikki Mäntylä.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1920-luku

Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on kuvattuna Suolijärven toiselta rannalta, Sairialan kylän puolelta. Toivaalan kylätien varrella on näihinkin päiviin säilynyt tiivis ryhmäkylä, jonka muodostaa 1700-luvulla kolmeksi eri tilaksi jaettu Eerolan tila. Toivaalan kylästä Eerolan talosta olivat kotoisin kunnallisneuvos ja kansanedustaja Albert Eerola (1874–1950) ja hänen veljensä agronomi ja kirjailija Eero Eerola (1884–1939). Naapuritilat ovat Iso-Eerola (Alhainen) ja Setälä-Eerola. Oikeassa ylänurkassa näkyy Rapoon tilan päärakennus. Rapoon isäntäparina 1900-luvun alussa olivat Kustaa ja Maria Rapoo. Kustaa Rapoo sai surmansa tupaan ammutusta luodista kansalaissodan aikana, minkä jälkeen tilaa ryhtyi hoitamaan Hilja-tytär miehensä Mikko Kaloisen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2