lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 4)

Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns. nelihuoneplaani, joka oli hyvin tavallinen varattoman väestön asunnoissa. Sairion talossa neliön muotoinen rakennus on jaettu neljään osaan siten, että rakennus koostuu kahdesta huoneen ja keittiön käsittävästä huoneistosta kuisteineen. Ajan puutaloarkkitehtuurille on tyypillistä kolme laudoitusvyöhykettä julkisivussa ja räystäästä ulkoneva frontoni ikkunoineen. Tampereen teknillisessä koulussa opiskellut Kaarlo Botvid Koskinen tuli Hämeenlinnaan vuonna 1911 ja toimi Hämeenlinnan kaupungin rakennusmestarina vuoteen 1925. Koskinen suunnitteli Hämeenlinnan aikanaan erityisesti puisia asuinrakennuksia ja teki muutospiirustuksia vanhoihin rakennuksiin. Persoonallisessa suunnittelutyössään hän yhdisteli usein vapaasti piirteitä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Koskinen, K. B.

Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet kaupunginosat. Kaurialan kaupunginosan kaava oli vahvistettu vuonna 1925, mutta se ei koskaan toteutunut tässä kartassa esitetyllä tavalla. Karttaan on merkitty tonttien numerot ja kadunnimet suomen kielellä. Moni keskustan kaduista oli pari vuotta aikaisemmin saanut uuden nimen. Alkuperäisen kartan mittakaava on 1:6000 ja koko 74 x 69 cm. Karttaa säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori

Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka Vanajaveden rannan suuntainen osa sisälsi kolme suurta tehdassalia ja oli 87,5 metriä pitkä. Tehtaan eteläpäässä oli kaksikerroksinen höyryvoimalaitos savupiippuinen ja pannuhuoneineen ja höyrysahan puoleisessa päässä puinen pukuhuone. Valkoinen rakennus oikealla on Rautatiehotelli, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Matkustajakoti Vanaja. Talo valmistui kolmen perheen asuintaloksi vuonna 1929 arkkitehti Arvo Hännisen laatiman suunnitelman mukaan. Rakennuttajana oli asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat alusta lähtien Rautatiehotellin majoitus- ja ravintolatilat, jotka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928

Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz, mutta saha joutui konkurssin kautta vuonna 1893 August Eklöfin omistukseen. Eklöfin saha oli suuryritys ja työllisti parhaimmillaan yli kaksisataa henkeä. Hämeenlinnan höyrysaha paloi perustuksiaan myöten vuonna 1901, mutta se rakennettiin välittömästi uudelleen samalle paikalle. Samoihin aikoihin Eklöf rakennutti myös muutamia asuintaloja sahan henkilöstölle.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2