lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 60)

Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä olevia aiheita olivat mm. suomen kielen asema (Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen Oppineille) ja eläinten suojelu (Kuoharista elli Salwajasta). Suurin osa kokoelman runoista noudattaa kalevalaista runomittaa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua lainakirjaimista suomen kielessä). Juteinin tuotantoa tutkineen Kuuno Talviojan mukaan hän halusi näillä kirjoituksillaan herättää sivistyneistössä suomen kielen harrastusta. Anmärkningar uti finska skaldekonsten on Juteinin yritys omaksi runousopiksi. Talvioja pitää teosta kuitenkin Juteinin tuotannossa vähäarvoisena, eikä se hänen mielestään ansaitse runousopin nimeä. Talviojan mukaan Juteini ei ollut tarpeeksi perehtynyt runousoppiin, minkä vuoksi teos sisältää suoranaisia virheitä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1816
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin kumosi Juteinin tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi laulun laitosta, Hengen herätyksiä, Pieniä piirroksia, Wakaisia wärsyn päitä, Leikillisiä wärsyn päitä, Hupauksia, Oma-tekoisia Sanan-Laskuja, Pieniä Runoja, Huwitus-lauluja, Rakkauden lauluja, Juoma-Lauluja, Muutama Ajatus Tutkinnon Aineista, Seka-Sanomia, Sydämen Sulatuksia Ihmiselle (Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja, Ihmisen arwo, Luotujen arwo, Linnun pesä, Kissan Poika, Markkinat), Mainioita Suomessa (Suomen suku, Wiipurin pamaus 1495, Nuija-sota Suomessa 1597). Jaakko Juteinin arkkikirjallisuutta vuodelta 1844 on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on uupunut äitinä tuskaisessa tilassansa". Murhe, kipu ja "houraus" saavat kertomuksen tytön tukehduttamaan lapsensa heti synnytyksen jälkeen, ja hän kuolee itsekin muutaman päivän kuluttua surkeassa tilassa, sillä hän pitää syntiänsä suurempana kuin Jumalan armoa. Kertomus päättyy Juteinin runoon Oma tundo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Jaakko Juteinin kirjoittama Försök till utredande af finska språkets grammatik (Suomen kieliopin selittämisen koe) ilmestyi Viipurissa vuonna 1818. Kielioppinsa esipuheessa Juteini korostaa sitä, että suomen kielen murteiden pohjalta on muodostettava yhteinen kirjakieli, jota on puheessakin noudatettava. Julius Krohnin mukaan Juteinin kielioppi oli vähäarvoinen, mutta se oli kuitenkin aikanaan arvokas lisä siihen asti vähän tutkitun suomen kielen rakenteen selvitystyössä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1818
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1810
Tekijä:
Fieandt, Otto Carl von

Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja Kunnallissaunalla sekä Toripuistolla ja sen paviljongeilla. Sevónin kartta sisältää lisäksi Myllymäen kaupunginosan epävirallisen tonttijakokaavan. Toinen Sevónin piirtämä kartta kuvaa Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjä sisältäen mm. Hämeenlinnan maaseurakunnan ja Vanajan pitäjän sekä myös osan Hattulan ja Janakkalan pitäjistä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Sevón, J. F

Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon etelänpuoleinen porttirakennus ja sen takana kirkon seinustalla asehuone. Porttirakennukset ovat keskiajalta, vaikkakin etelänpuoleinen on osittain rakennettu uudelleen 1700-luvulla, samoin kuin asehuoneen etelä- ja länsiseinä. Kirkkopihan taustalla näkyy Hurttalan kylän rakennuksia ja peltoja Vanajaveden rannassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Bremer, Wäinö
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2