lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 5)

Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia historian oppikirjoja ja tutkimuksia sekä alkoi jo Hämeenlinnassa ollessaan kirjoittaa Hämeenlinnan kaupungin historian toista, Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevää osaa, joka valmistui vuonna 1926. Laaja teos jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee Hämeenlinnan vanhan kaupungin historiaa kaupungin perustamisesta vuoteen 1721. Toinen osa kertoo vanhasta kaupungista ja sen asukkaista vuosina 1721–1780, ja kolmas osa ulottuu kaupungin muutosta nykyiselle paikalleen aina Ruotsin vallan ajan loppuun.
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa Suomen sodan jälkeisistä vaikeista ajoista, joista tuskin oli toivuttu, kun kaupunkia kohtasi vuonna 1831 suuri tulipalo, joka tuhosi kaksi kolmasosaa rakennuksista. Tulipalon jälkeen käynnistyi mittava uudelleenrakennusvaihe. Lindeqvist esittelee 1800-luvun Hämeenlinnan asukkaita ja eri ammattiryhmiä sekä niin kaupungin elinkeinoelämää kuin aikakauden seura- ja huvielämääkin. Teoksen lopuksi käsitellään vielä Hämeenlinnan ensimmäisen sanomalehden Hämäläisen perustamista ja alkavaa suomalaisuusliikettä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli merkittävä ja laaja-alainen historiantutkija, joka Hämeenlinnassa muistetaan parhaiten Hämeenlinnan kaupunkihistorioiden kirjoittajana. Hämeenlinnan oloihin Suomen sodan aikana keskittyvässä 30-sivuisessa tutkimuksessaan Lindeqvist kertoo, miten 8. maaliskuuta 1808 venäläisten etujoukot marssivat kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. Venäläisen sotaväen majoittaminen ja ruokkiminen aiheuttivat harmia kaupunkilaisille, mutta vaikeuksista huolimatta Ruotsin vallan vaihtuminen Venäjän vallaksi pienessä sisämaakaupungissa sujui varsin rauhallisesti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Maaherra Munckinkaan arvovalta ei riittänyt siihen, että kaupunkilaiset olisivat suostuneet noudattamaan köyhäinhoidosta annettuja asetuksia. Hämeenlinnalaiset porvarit halusivat edelleen antaa köyhilleen vain kerjuulupia menneiden vuosisatojen malliin. Vasta kuninkaan nuhteet saivat aikaan, että köyhäinhoitoa vihdoin ruvettiin järjestämään, ja jonkinlainen järjestelmä saatiinkin lopulta aikaiseksi vuonna 1806.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2