lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Rakennusjärjestykset

Tiedostot

Hämeenlinnan rakennusjärjestyksistä 1800-luvulla

Stålbergin taloViralliset asemakaavat määräsivät Hämeenlinnan kaupungin katu- ja korttelirakenteen. Tarkempia määräyksiä rakentamisesta annettiin 1800-luvulla rakennusjärjestyksissä. Niissä määrättiin, miten rakennukset tuli sijoittaa tontille ja kuinka kaukana rakennusten piti olla toisistaan. Paloturvallisuus oli tärkeä näkökohta rakennusten sijoittelussa. Hämeenlinnan vanhin rakennusjärjestys on oheen digitoitu keisari Aleksanteri I:sen antama Rakennusjärjestys Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille, jonka senaatti vahvisti vuonna 1823.

Hämeenlinna sai uuden asemakaavan vuonna 1872, ja samoihin aikoihin, vuonna 1871, vahvistettiin myös kaupungin uusi rakennusjärjestys, jossa kaupunki jaettiin järjestettyyn eli asemakaavan mukaan rakennettuun ja järjestämättömään eli asemakaavaa noudattamattomaan osaan. Rakennusten kattomateriaaleiksi hyväksyttiin vain tiili ja pelti, ja pärekatot määrättiin hävitettäviksi kymmenen vuoden sisällä. Rakennusjärjestykseen tehtiin kuitenkin vuonna 1880 muutos, joka salli myös uuden katemateriaalin, asfalttihuovan käytön kaupunkitalon katteena.

Seuraava Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys vahvistettiin senaatissa vuonna 1885. Siihen tehtiin joitakin muutoksia vuonna 1917, ja muutamat kaupunginosat saivat myös omia rakennussääntöjään 1900-luvun alkupuolella. Hämeenlinnan ja muidenkin kaupunkien omat rakennussäännöt kumottiin vuonna 1932 annetulla yleisellä rakennussäännöllä kaikille kaupungeille ja maalaiskunnille.

- Pirjo Lehtilä, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

---

Lähteet:
Lindeqvist, K. O., Hämeenlinnan kaupungin historia III. Hämeenlinna 1927.
Ripatti, Marja-Liisa & Laitila, Inka-Maria, Hämeenlinna – Tavastehus, kaupungin 350-vuotisjuhlanäyttelyn aineisto. Julkaisussa Hämeenlinna – Tavastehus. Arx Tavastica 8. Hämeenlinna 1989.

Rakennusjärjestykset